Ympäristöjärjestelmä (EMS): merkitys, standardit, esimerkit
Ympäristön kestävyyttä koskevien sääntelyn ja yhteiskunnan kasvavien vaatimusten vuoksi tarvitaan jäsenneltyä lähestymistapaa ympäristövastuiden hallintaan ja vaikutusten vähentämiseen. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmät (EMS) ovat ratkaisevan tärkeitä organisaatioille näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, ja ne auttavat myös saavuttamaan ESG-sitoumustensa E-näkökohdat.
Ympäristöjärjestelmän viitekehys: merkitys ja määritelmä
Ihmisen toiminnalla voi olla vakavia vaikutuksia ympäristöön ja tämä on tunnustettu historian saatossa pyrkimyksissä valvoa ja säännellä esimerkiksi jätevesien ja jätteiden hävittämistä sekä teollisuusjätevesien ja ilmapäästöjen haitallisimpien vaikutusten ehkäisemistä. Kestävä kehitys on uudempi näkökohta, mutta se on myös otettava huomioon. Asiakkaat ja koko yhteiskunta arvioivat yhä useammin organisaatioiden toimintaa ympäristön kestävyyden suhteen.
Tässä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä pelkkä muutamien paikallisten lakien noudattaminen ei riitä, joten organisaatioille on loogista omaksua jäsennelty lähestymistapa määrittelemällä ympäristötavoitteet ja ottamalla käyttöön ympäristöjärjestelmä. Mikä on ympäristöjärjestelmä? Ympäristöjärjestelmä on kehys, joka auttaa organisaatiota saavuttamaan ympäristötavoitteensa tarkastelemalla, arvioimalla ja parantamalla ympäristönsuojelun tasoa johdonmukaisesti.
Kuten niin monet muutkin johtamisjärjestelmät, myös ympäristöjärjestelmä perustuu yleensä Plan-Do-Check-Act (PDCA)-sykliin, jolla varmistetaan, että ympäristönäkökohdat tunnistetaan, valvotaan ja seurataan järjestelmällisesti. PDCA-sykli edistää myös ympäristöjärjestelmän jatkuvaa parantamista.
Ympäristönhallintajärjestelmä-/EMS (Environmental Management System) standardeja
On tärkeää ymmärtää, että ympäristöstandardit ja ympäristöjärjestelmästandardit ovat erillisiä mutta toisiinsa liittyviä termejä. Ympäristöstandardeista määrätään yleensä paikallisissa, kansallisissa tai kansainvälisissä laeissa, joita kaikkien organisaatioiden on noudatettava. Esimerkkeinä voidaan mainita jätevesille ja tiettyjen aineiden päästöille asetetut absoluuttiset raja-arvot, esimerkiksi tonnia/vuosi, mg/litra, mg/m3 ilmaa. Ympäristöjohtamisjärjestelmästandardeissa ei aseteta tällaisia raja-arvoja, vaan pikemminkin tarjotaan joukko jäsenneltyjä prosesseja ja käytäntöjä, joiden avulla organisaatio voi vähentää tunnistettuja ympäristövaikutuksiaan ja parantaa suorituskykyään valvotuissa olosuhteissa. Tällaiset standardit on suunniteltu tarjoamaan puitteet kokonaisvaltaiselle lähestymistavalle ympäristöpolitiikkaan, -tavoitteisiin ja -toimiin.
Monet riippumattomat elimet ovat laatineet ympäristöjärjestelmästandardeja, jotka organisaatiot voivat ottaa käyttöön ja soveltaa riippumatta niiden koosta, tyypistä ja luonteesta. Ne perustuvat parhaisiin käytäntöihin, ja niiden tarkoituksena on tarjota organisaatioille tehokkaan ympäristöjärjestelmän osatekijät, jotka voidaan integroida muihin johtamisvaatimuksiin ja auttaa organisaatioita saavuttamaan ympäristölliset ja taloudelliset tavoitteet. Tällaisia standardeja tarkistetaan ja päivitetään järjestelmällisesti.
ISO 14001 ja ympäristönhallintajärjestelmä
Tunnetuin ympäristöjärjestelmän standardi on ISO 14001. Se on saatavissa kansainväliseltä standardointijärjestöltä, ja se tarjoaa jäsennellyn lähestymistavan ympäristöasioiden hallintaan ja auttaa organisaatioita parantamaan ympäristönsuojelun tasoa, noudattamaan lakisääteisiä vaatimuksia ja saavuttamaan ympäristötavoitteet. ISO 14001 antaa puitteet, joita organisaatio voi noudattaa, eikä niinkään aseta ympäristönsuojeluvaatimuksia. Se on osa ympäristöjohtamiseen liittyvää standardiperhettä, joka auttaa organisaatioita minimoimaan sen, miten niiden toiminta vaikuttaa kielteisesti ympäristöön, noudattamaan sovellettavia lakeja, asetuksia ja muita ympäristöön liittyviä vaatimuksia sekä parantamaan jatkuvasti edellä mainittuja osa-alueita.
Tärkeää on, että se mahdollistaa myös riippumattomien ulkopuolisten elinten suorittaman sertifioinnin. Sertifioinnin saavuttaminen on usein lupa kaupankäyntiin monilla lainkäyttöalueilla ja toimialoilla. Lisäksi sertifioidut organisaatiot voivat tehdä sertifiointia tunnetuksi, mikä parantaa organisaation tunnettuutta ja lisää sen arvoa toimitusketjun muiden organisaatioiden yhteistyökumppanina.
Lue lisää DNV ISO 14001 perusteet koulutuksesta.
Ympäristöhallintajärjestelmän auditointi, miksi se on tärkeä?
Ympäristöjärjestelmäauditointi on järjestelmällinen, riippumaton ja dokumentoitu prosessi, jonka avulla hankitaan auditointinäyttöä ja arvioidaan sitä objektiivisesti sen määrittämiseksi, missä määrin ympäristöjärjestelmän kriteerit täyttyvät. Se on tärkeä, koska se auttaa varmistamaan, että organisaation ympäristöjärjestelmä täyttää ISO 14001 -standardin vaatimukset.
Auditointiprosessi auttaa tunnistamaan parannusalueita, varmistamaan oikeudellisten ja muiden vaatimusten noudattamisen ja osoittamaan organisaation sitoutumisen ympäristönhoitoon. Se antaa myös arvokasta tietoa ympäristöjärjestelmän suorituskyvystä, mikä mahdollistaa paremman päätöksenteon ja strategisen suunnittelun kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kuten useimmissa johtamisjärjestelmissä, auditoinnit jakautuvat kahteen luokkaan. Ensimmäinen on sisäinen auditointi, jonka suorittavat organisaation asianmukaisesti koulutetut työntekijät ja jonka tarkoituksena on tunnistaa alueet, joilla menettelyjä ja prosesseja ei ehkä noudateta oikein tai joilla voitaisiin tehdä parannuksia. Toinen on sertifiointielimen suorittama ulkoinen auditointi, jonka tarkoituksena on varmistaa, että standardin vaatimukset täyttyvät. Onnistunut ulkoinen auditointi on tarpeen ensimmäistä sertifiointia varten ja sen jälkeen säännöllisin väliajoin sertifioinnin ylläpitämiseksi.
Ympäristönhallintajärjestelmä: esimerkkejä
Organisaatiot vaikuttavat ympäristöön monin tavoin, ja vaikka eri organisaatioiden ympäristöjärjestelmissä voi olla joitakin yhteisiä teemoja, niissä on myös monia eroja. Useimmissa EMS-järjestelmissä yhteisiä alueita ovat energiatehokkuus, jätteiden vähentäminen, resurssien hallinta ja saastumisen ehkäiseminen.
Näiden tavoitteiden saavuttaminen vaihtelee organisaatiosta toiseen. Energiatehokkuutta voidaan parantaa esimerkiksi käyttämällä LED-valaistusta toimistoissa ja tehtaissa tai vaihtamalla tuotantokoneet energiatehokkaampiin malleihin. Toimittajien vaihtaminen lähempänä sijaitseviin toimittajiin voi vähentää kuljetusten energiankulutusta ja samalla vähentää kustannuksia.
Jätteiden vähentäminen voi olla mahdollista muuttamalla tuotantoprosesseja, ottamalla käyttöön paperittoman toimiston strategia tai tunnistamalla muita organisaatioita, jotka voisivat hyödyntää prosessijätettä. Kierrätys on toinen ala, jolla ympäristöjärjestelmä voisi olla hyödyllinen. Monet organisaatiot ovat luopuneet kertakäyttömuoveista ja siirtyneet ympäristöystävällisempiin pakkauksiin.
Luettelo ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista on lähes loputon. Ne muuttuvat ajan mittaan muuttuvien olosuhteiden, kuten lainsäädännön vaatimusten ja uuden teknologian kehityksen, vuoksi.
Standardeja tarkistetaan säännöllisin väliajoin sen varmistamiseksi, että ne ovat ajan tasalla nykyisten parhaiden käytäntöjen ja suuntausten mukaisesti ympäristöasioiden hallinnan alalla.
On selvää, että yhteys ympäristöasioiden hallintajärjestelmän ja ESG:n välillä on hyvin todellinen. Tehokas ympäristöjärjestelmä edistää huomattavasti ESG:n ympäristöelementin täyttämistä ja tekee siten organisaatiosta houkuttelevamman sijoittajille.
