Mikä on elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmä?

Elintarvikkeiden turvallisuus on ollut tunnettu ongelma jo muinaisista ajoista lähtien, mutta globaalissa mittakaavassa se on peräisin Codex Alimentariuksen laatimisesta yli 60 vuotta sitten. Tästä huolimatta noin 420 000 kuolemantapausta vuosittain johtuu elintarviketurvallisuusongelmista, ja joka kymmenes maailman väestöstä sairastuu vuosittain. Tämän vuoksi säädökset ja yhteiskunnalliset vaatimukset lisääntyvät, minkä vuoksi elintarvikkeiden turvallisuuden hallinta koko toimitusketjussa on nykyään erittäin tärkeää kuluttajien suojelemiseksi ja yritysten ESG- ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita koskevien velvoitteiden täyttämiseksi.

Elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmä: määritelmä

Mikä on FSMS? Elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmä (FSMS) voidaan määritellä toisiinsa liittyvien prosessien ja parhaiden käytäntöjen kokonaisuudeksi, jonka avulla organisaatiot ohjaavat ja valvovat sitä, miten elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden hallintapolitiikat pannaan täytäntöön ja miten elintarviketurvallisuusriskejä hallitaan.

Toimitusketjun varrella - maatilalta haarukkaan, kuten sitä joskus kutsutaan - monet organisaatiot ovat mukana ennen kuin elintarvikkeet lopulta kulutetaan. Jokaisella näistä organisaatioista on oma osuutensa lopputuotteessa, joten on elintärkeää varmistaa, että jokainen arvoketjun lenkki noudattaa elintarviketurvallisuuden hallinnassaan tunnustettua standardia, joka on sopiva sille palvelulle tai prosessille, johon se osallistuu, esimerkiksi maatilalle, logistiikkaan, valmistukseen, ruokapalveluihin tai vähittäiskauppaan.

On olemassa useita tarkoitukseen sopivia elintarviketurvallisuusstandardeja, ja Global Food Safety Initiative (GFSI) vertailustandardeihin kuuluvat standardit sekä ISO 22000 kattavat koko toimitusketjun, ja niitä käytetään laajalti. GFSI on 2000-luvulla käynnistetty yritysvetoinen aloite, jonka on tehnyt vähittäiskauppiaiden, tuottajien ja kuluttajien yhteenliittymä eri puolilta maailmaa

Mikä on elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmän tarkoitus?

FSMS:n tarkoituksena on tarjota jäsennelty lähestymistapa turvallisten elintarvikkeiden tuottamiseen, mikä on ratkaisevan tärkeää kansanterveyden suojelemiseksi ja kuluttajien luottamuksen säilyttämiseksi. Se auttaa yrityksiä noudattamaan lakisääteisiä vaatimuksia, täyttämään asiakkaiden elintarviketurvallisuutta koskevat odotukset sekä hallitsemaan ja lieventämään elintarvikevälitteisiin sairauksiin liittyviä riskejä. Se voi myös edistää maapallon ruokkimista ja kestävämpää elintarvikeketjua vähentämällä elintarviketurvallisuusongelmista johtuvaa ruokahävikkiä.

Vaikka organisaatiot voivat vapaasti kehittää oman FSMS:nsä standardeista riippumatta, kunhan se täyttää kaikki säädökset, muut sidosryhmät ja yhteiskunta laajemmin vaativat todennäköisesti kolmannen osapuolen sertifiointia yhden tai useamman tunnustetun standardin, kuten ISO 22000:n ja GFSI:n, mukaisesti. Sertifiointi on näin ollen monille organisaatioille pääsylippu kaupankäyntiin.

Miksi FSMS on tärkeä?

FSMS-järjestelmä on tärkeä, eikä vähiten siksi, että sen pitäisi auttaa vähentämään kuolemantapausten ja sairauksien määrää, joka johtuu elintarviketuotannon turvallisuuspuutteista vuosittain ympäri maailmaa. Elintarvikevälitteisillä taudeilla on merkittävä kielteinen vaikutus ihmiselämään ja talouteen yleensä sekä niiden organisaatioiden talouteen ja maineeseen, joita taudit koskevat. Elintarvikkeiden takaisinvedosta ja oikeustoimista aiheutuvien kustannusten lisäksi organisaatiot joutuvat mahdollisesti tuhoamaan tuotteita ja tuhlaamaan resursseja.

Turvallisten elintarvikkeiden luotettava tuotanto puolestaan suojaa kuluttajia, parantaa yrityksen mainetta ja lisää markkinoille pääsyä. Tämä voi päteä erityisesti pieniin organisaatioihin ja uusiin tulokkaisiin, jotka toivovat pääsevänsä toimittajiksi. Elintarviketurvallisuuden hallintaan sovellettava jäsennelty lähestymistapa voi pienentää kustannuksia laajemmassa mittakaavassa ja mahdollistaa myös FSMS:n integroinnin muihin standardeihin.

FSMS:n perustaminen koskee henkilöstöä kaikilla tasoilla, ja tämä voi edistää työntekijöiden pysyvyyttä ja työtyytyväisyyttä, kun he ymmärtävät vastuunsa merkityksen elintarvikkeiden eheyden ja turvallisuuden suojelemisessa.

Mitkä ovat elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmän keskeiset osatekijät?

FSMS-järjestelmän käyttöönotto on organisaatiolle strateginen päätös, joka auttaa parantamaan yleistä elintarviketurvallisuuden suorituskykyä, täyttämään asiakkaiden vaatimukset ja luomaan vankan perustan kestävän kehityksen aloitteille. Johtamisjärjestelmä on jäsennelty kehys, joka sisältää seuraavat keskeiset osatekijät:

  • Strateginen linjaus
  • Toimintaperiaatteet ja tavoitteet
  • prosessien hallinta
  • suorituskyvyn mittaaminen
  • vaatimustenmukaisuus ja riskienhallinta
  • Jatkuva parantaminen

Kaikissa GFSI:n vertailuanalyysin mukaisissa elintarviketurvallisuusstandardeissa on yhteisiä elementtejä, jotka ovat olennaisia FSMS:n kehyksen ja toiminnan kannalta.

Vaara-analyysi ja kriittiset valvontapisteet (HACCP)

HACCP on systemaattinen ennaltaehkäisevä lähestymistapa elintarviketurvallisuuteen, jossa tunnistetaan tuotantoprosessien fysikaaliset, kemialliset ja biologiset vaaratekijät, jotka voivat aiheuttaa lopputuotteen vaarallisuuden.

Hyvät tuotantomenetelmät (GMP)

GMP kattaa kaikki tuotannon osa-alueet lähtöaineista, tiloista ja laitteista henkilökunnan koulutukseen ja henkilökohtaiseen hygieniaan.

Vakiotoimintamenettelyt (SOP)

SOP:it ovat yksityiskohtaisia, kirjallisia ohjeita, joiden avulla saavutetaan yhdenmukaisuus tietyn toiminnon suorittamisessa.

Edellytysohjelmat (PRP)

PRP:t ovat menettelyjä, mukaan lukien hyvät tuotantotavat, jotka koskevat toimintaolosuhteita ja muodostavat HACCP-järjestelmän perustan.

Jäljitettävyys- ja takaisinvetojärjestelmät

Näillä järjestelmillä varmistetaan, että ongelmatilanteessa elintarvikkeet voidaan poistaa myynnistä nopeasti ja tehokkaasti ja että ongelman aiheuttaja voidaan tunnistaa.

Elintarviketurvallisuuskulttuuri

Tällä tarkoitetaan asenteita, uskomuksia, käytäntöjä ja arvoja, jotka määrittävät, mitä tapahtuu silloin, kun kukaan ei katso, ja jotka vaikuttavat elintarviketurvallisuuden suorituskykyyn ja vaatimustenmukaisuuteen.

Sertifiointi joko ISO- tai muiden GFSI:n vertailuarvostandardien mukaisesti noudattaa samanlaista prosessia. Kumpikaan elin ei myönnä sertifikaatteja suoraan, mutta asiaankuuluvat akkreditointielimet tai järjestelmien omistajat tunnustavat sertifiointielimet, jotka hyväksyvät riippumattoman kolmannen osapuolen sertifiointielimet sertifioimaan organisaatioita.

Prosessiin kuuluu FSMS:n kehittäminen ja toteuttaminen, jolle on tehtävä alustava sisäinen auditointi ennen kuin valittu sertifiointielin tulee suorittamaan sertifiointiauditoinnin. Sisäisiä ja ulkoisia auditointeja on tehtävä säännöllisesti, jotta sertifiointi pysyy voimassa.

DNV:n kaltaiset sertifiointielimet voivat auttaa alusta alkaen tarjoamalla elintarviketurvallisuuskursseja joita tarvitaan standardien ja niiden vaatimusten ymmärtämiseen, tarjoamalla sisäisen auditoinnin koulutusta, ekä palveluita ja digitaalisia työkaluja, joilla voidaan arvioida puutteita suhteessa valitun standardin vaatimuksiin.

Aiheeseen liittyviä artikkeleita